Väkivallattomuuden muotoja

Kaj Raninen

Kaj Raninen on uurastanut jo neljännesvuosisadan Aseistakieltäytyjäliitossa sotimisen, sotiin valmistautumisen ja militarismin vastustamiseksi kaikissa sen muodoissa.

Vuonna 1974 perustettiin Suomen siviilipalvelusmiesliitto, jonka nykyinen nimi Aseistakieltäytyjäliitto ja sen lyhenne AKL otettiin käyttöön vuonna 1987. Siviilipalvelusmiesliitto syntyi tarpeeseen perustaa oma järjestö ajamaan siviilipalvelusta suorittavien etuja. Sitä ennen työ siviilipalveluksen eteen oli tehty lähinnä Sadankomitean puitteissa.

Aseistakieltäytyjäliitolla on tällä hetkellä jäseniä noin 1 300. Suurimmillaan määrä on ollut 1980-luvun lopulla, mutta siinä ei kovin suuria muutoksia ole tapahtunut. Suurin osa jäsenistä on nuoria aikuisia 18 ja 30 ikävuoden välissä. Liitolla on myös muutama sata vähän varttuneempaa ”ikuisuusjäsentä”, joista suurin osa on sivarin 1970- tai 80-luvulla suorittaneita, jotka ovat maksaneet jäsenmaksua siitä alkaen.

Aseistakieltäytyjäliitolla on tällä hetkellä jäseniä on noin 1300. Suurimmillaan määrä on ollut 1980-luvun lopulla mutta siinä ei kovin suuria muutoksia ole tapahtunut. Suurin osa jäsenistä on nuoria aikuisia 18- ja 30-ikävuoden välissä. Liitolla on myös muutama sata vähän varttuneempaa ”ikuisuusjäsentä”, joista suurin osa on sivarin 1970- tai 80-luvulla suorittaneita, jotka ovat maksaneet jäsenmaksua siitä alkaen.

Yksi järjestön kantavista voimista, Kaj Raninen, päätyi mukaan AKL:n toimintaan vuonna 1992 oman totaalikieltäytymisensä kautta. ”Eli otin järjestöön yhteyttä saadakseni neuvoja kieltäytymistä varten, kieltäytymisprosessin aikana järjestettiin tukikampanja ja sen jälkeen päädyin sitten mukaan ensin vapaaehtoisena ja vähän myöhemmin työntekijänä. Sen jälkeen olenkin ollut mukana koko ajan, välillä palkattuna osa-aikaisena työntekijänä, välillä vapaaehtoisena.”

Ranisen toimenkuva, kuten pienissä järjestöissä usein, on laaja. Virallisesti hän vastaa taloudenhoidosta ja osittain neuvonnasta, mutta näiden lisäksi hän osallistuu tiedottamiseen, kampanjoihin ja projekteihin, tapahtumien järjestämiseen ja lausuntojen kirjoittamiseen.

Järjestön varsinaisesta pyörittämisestä vastaa pienehkö noin 10-15 ihmisen joukko. Erilaisia kampanjoita ja projekteja, kuten Ruokaa ei aseita- ja kulttuuritoiminta, toteuttamassa on huomattavasti suurempi joukko ihmisiä. Vuoden aikana järjestön eri projektien toteuttamiseen osallistuu satakunta ihmistä.

Tavoitteena asevelvollisuuden lakkauttaminen

Järjestön toiminta perustuu Ware Resisters´ Internationalin tunnuslauseeseen: ”Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt vastustaa kaikkea sotaa ja toimia kaikkien sotien syiden poistamiseksi.”

AKL:ssä toimii tämän tunnuslauseen toteuttamiseksi käytännössä; sotimisen, sotiin valmistautumisen ja militarismin vastustamisen kaikissa sen muodoissa sekä väkivallattomien menetelmien edistämisen.

Tällä hetkellä AKL:ssä ajankohtainen asia on asevelvollisuuden lakkauttaminen. ”Todennäköisin tie ulos siitä olisi kaikkia sukupuolesta riippumatta samalla lailla kohteleva vapaaehtoinen järjestelmä. Eli armeijaan menevät ne joita asia kiinnostaa, ja muut eivät joudu sen kanssa enempää tekemisiin”, Kaj Raninen kertoo. Hän nostaa esimerkiksi Norjan järjestelmän, jota kutsutaan ”sukupuolineutraaliksi asevelvollisuudeksi”, joka perustuu todellisuudessa vapaaehtoisuuteen eikä suurin osa asevelvollisuusikäisistä osallistu edes kutsuntatilaisuuteen.

”Viime aikoina on uutisoitu asevelvollisuuden palauttamisesta Ruotsiin, mutta todellisuudessa sinnekin ollaan palauttamassa Norjan kaltaista, tosiasiassa vapaaehtoista järjestelmää. Asevelvollisuuden lakkauttamisen myötä päästä tietysti eroon myös pakolliseen siviilipalvelukseen sisältyvistä ongelmista sekä totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista.”

Raninen muistuttaa, ettei asevelvollisuuden lakkauttaminen ei tietenkään itsessään merkitse yhteiskunnan demilitaroitumista. Se katkaisee hänen mukaansa kuitenkin perinteen, jossa jokainen valtion mieheksi määrittelemä kuuluu järjestelmään jonka kautta armeijalaitos luodaan ja on tätä kautta osa suomalaista militarismia. ”Tämän kytkennän purkaminen on erittäin tärkeää.”
Asevelvollisuuden lisäksi olennaista tällä hetkellä on tietysti Euroopan kiristynyt tilanne, Raninen huomauttaa. ”Suomen tapa vastata siihen lisäämällä asevarustelua, militarisoimalla ja tiivistämällä sotilaallisia yhteyksiä Natoon ja sen jäsenmaihin on erittäin huolestuttava ja omiaan lisäämään jännitystä sen purkamisen sijasta.”

Päivittäista neuvontaa ja oikeusaupua

Järjestön perustamisen aikoihin ja siitä aina 1990-luvulla saakka miehiä koskeva asevelvollisuus nähtiin Suomessa laajalti itsestäänselvyytenä. AKL ei silloinkaan ollut samaa mieltä, mutta käytännössä toiminta luonnollisesti keskittyi ensisijaisesti siihen, että niiden asema, jotka eivät armeijaa halua käydä, on asevelvollisuusjärjestelmän sisällä mahdollisimman hyvä.

”Siksipä toiminnan tärkeimpiä muotoja olivat pyrkimykset siviilipalveluslain parantamiseen, totaalikieltäytyjien tukeminen ja aseistakieltäytymisestä tiedottaminen. Nämä ovat toki edelleen tärkeitä asioita, mutta nykyään kun asevelvollisuuden tulevaisuus on avoin kysymys, olennaista on myös hahmottaa tapoja miten siitä päästään mahdollisimman kivuttomasti eroon”, Kaj Raninen miettii.

Kaiken kaikkiaan järjestön toiminta on laaja-alaistunut koko sen olemassaolon ajan. Jo 1980-luvulla totaalikieltäytyminen ja reservinkieltäytyminen sisällytettiin siihen siviilipalveluksen rinnalle. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana myös aseistakieltäytymiseen suoraan liittymätön toiminta on lisääntynyt.

”Tässä oli kai taustalla ajatus, että pelkästään aseistakieltäytyminen ei riitä militarismin vastustamiseksi. Siinä kun on kuitenkin pohjimmiltaan kysymys reaktiivisesta toiminnasta, vastauksesta valtion osalle kansalaisista asettamaan pakkoon. Ja rauhaa ja väkivallattomuutta edistettäessä on tarvetta olla myös proaktiivinen.”

”Näkymättömästä työstä keskeistä on tarjoamamme neuvonta, jota annamme sekä sivareille, totaalikieltäytyjille, palveluksesta vapautusta hakeville ja reservinkieltäytyjille. Kysyjiä tulee päivittäin. Asevelvollisuus aiheuttaa tavalla tai toisella joka vuosi ongelmia suurelle määrälle ihmisiä, ja on tärkeää että pystymme auttamaan ainakin osaa heistä.”

Aseistakieltäytyjille liitto antaa siis neuvontaa ja oikeusapua, se tiedottaa asiasta eri tavoilla, pitää koulutusjaksolla oleville sivareille luentoja Siviilipalveluskeskuksessa Lapinjärvellä ja pyrkii vaikuttamaan asiaa koskevaan lainsäädäntöön sekä Suomessa että kansainvälisten ihmisoikeuselinten kautta.

”Tiedostustyötä tehdään tietysti nykyään paljon myös sosiaalisessa mediassa, julkaisemme Antimilitaristi-lehteä ja kesällä pidämme infopöytää erilaisissa kesätapahtumissa. Osallistumme asevelvollisuutta ja militarismia koskavaan julkiseen keskusteluun tuoden omaa näkökantaamme esiin.”

Mielenosoitusten järjestäminen ja niihin osallistuminen on sille myös tärkeä toimintamuoto.

”Kesäisin järjestämme kansainvälisen Ruokaa ei aseita -työleirin, jonka yhteydessä Helsingissä järjestetään useita REA-tapahtumia lyhyen ajan sisällä. Koulutustoimintaa on myös noiden sivariluentojen lisäksi, esimerkiksi hiljattain käynnistyi väkivallatonta toimintaa yhteiskunnallisen muutoksen välineenä käsittelevä opintopiiri. Ja yksi perinteikäs toiminnan muoto on tietysti jo yli 20 vuotta jatkuneet Rauhanasemalla järjestettävät punkkeikat.”

Tarjolla toisenlaisia mielipiteitä

AKL:lle tärkeitä toimintamuotoja ovat myös kutsuntakampanja ja mielenosoitusmatkat. ”Ensimmäisiä kertoja kutsuntakampanjoita järjestettiin jo 1960-luvun alkupuolella. Toiminnan perusmuoto on ollut koko ajan sama: jaetaan kutsuntapaikkojen edessä aseistakieltäytymisvaihtoehdoista kertovia lentolehtisiä. Sen merkitys on kuitenkin ehkä jossain määrin muuttunut: 50 vuotta sitten tietoa aiheesta ei virallisista lähteistä yksinkertaisesti ollut saatavilla. 25 vuotta sitten sitä jo oli, mutta viranomaiset eivät levittäneet sitä aktiivisesti, eli esimerkiksi siviilipalveluksesta sai informaatiota jos tiesi mikä viranomainen vastaa sen järjestämisestä”, Kaj Raninen taustoittaa.

”Internetaikana tietoa on sinänsä saatavilla, mutta kaikki eivät siihen törmää ja lisäksi on tärkeää, että toisenkinlainen mielipide on esillä silloin kun miehenalut joutuvat ensimmäistä kertaa tekemisiin armeijalaitoksen ja asevelvollisuuden kanssa. Lennäkkien jakaminen on siis edelleen hyvin olennaista.”

Kampanjaa on laajennettu pikkuhiljaa, ja viime vuosina on järjestetty eri paikkakunnilla lepokutsunnat nimisiä vastatapahtumia kutsuntojen aikaan, lähetty kirjeitä osalle kutsuntavelvollisista ja toimittu kampanjan tiimoilta myös sosiaalisessa mediassa. ”Kutsuntakampanja jatkuu varmaan eri muodoissa niin kauan kuin kutsunnatkin.”

AKL tekee myös bussiretkiä ulkomaille. Milloin nämä alkoivat ja miten Raninen näkee ne osana liiton toimintaa? ”Ensimmäinen matka oli vuonna 1999. Tuolloin kohteena oli Haagista Brysseliin suuntautunut ydinaseriisuntaa vastustava vastainen kävely. Sen jälkeen ulkomaanmatkoja on ollut lähes vuosittain, joskus bussilla, joskus jollain pienemmällä kulkuvälineellä.”

Raninen näkee tämän toiminnan olennaisena osana järjestön toimintaa. ”Ne ovat konkreettista yhteistyötä eri maiden antimilitaristien välillä. Niiden avulla on luotu kontakteja ja saatu uusia ihmisiä mukaan myös muuhun toimintaan. Suomalaisosallistumisen avulla matkojen kohteena olleille tapahtumille on saatu huomiota myös Suomessa. Lisäksi ne on tavallisesti aika hauskoja ja palkitsevia tapahtumia, mikä on sekin tärkeää motivaation ylläpitämiseksi.”

”Mutta ennen kaikkea noiden retkien kohteet ovat tärkeitä tapahtumia. Esimerkiksi Belgiassa joukkotunkeutumiset Kleine Brogelin ydinasetukikohtaan 1990-luvun lopulla ja viime vuosikymmenellä nostivat aikaisemmin täysin vaietun asian – ydinaseiden sijoittamisen maahan – esille poliittiseen keskusteluun sekä Belgiassa että muuallakin. Ensi kesänä olemme menossa Skotlantiin, jossa ydinaseiden vastaisuus on laajaa ja asia erittäin ajankohtainen Britannian hallituksen päätettyä viime vuonna uudistaa maan ydinaseistuksen.”

Ei kumarreta ketään

Mikä on pitänyt Kaj Ranisen mukana AKL:n toiminnassa jo neljännesvuosisadan?

”AKL:lla on toiminnassaan joku omanlaisensa lähtökohta epämuodollisen aktivistitoiminnan ja perinteisemmän kansalaisjärjestötyön välimaastossa, ja se on aika kiehtovaa. Eli me ei todellakaan kumarreta ketään, pystytään tekemään asioita aika vapaasti niin kuin hyväksi näemme eikä olla sidottuja tiettyihin rutiineihin. Silti meillä on toiminta-alaltamme aika laajaa asiantuntemusta ja pystymme ainakin jossain määrin vaikuttamaan asioihin käytännössäkin.”

”Ehkä nuo ulkomaanmatkat on olleet henkilökohtaiselta kannalta antoisin osa tätä toimintaa”, hän miettii.

© Teksti: Juha Säijälä / Kulttuurivihkot / Kuva: Noora Ojala

7 Comment

  1. Cialis generic http://cialisvipsale.com/

    You said it perfectly.!

  2. Buy viagra online http://viagravipsale.com/

    Superb forum posts. Appreciate it.

  3. Cialis great britain http://cialisyoues.com/

    Excellent write ups. With thanks!

  4. Viagra levitra http://rldta.com/

    Incredible a good deal of very good facts!

  5. Purchasing cialis on the internet http://kawanboni.com/

    Wow many of amazing material.

  6. Cialis 5 mg funziona http://cialisvonline.com/

    Regards, Plenty of posts.

  7. Viagra pills http://viagravonline.com/

    Nicely put. Regards!

Comments are closed.