Aino Venna: portugalin ärriä ja joulun tunnetta

Aino Venna, laulaja-lauluntekijä, ei tunnustaudu varsinaisesti jouluihmiseksi, mutta on juhlan tiimoilta monessa mukana. Hän järjestää 12. joulukuuta Savoyssa konsertin alkavan sesongin hengessä. Vennalta ilmestyi taannoin myös uusi single, portugalinkielinen kappale Natas e manteiga. Taiteilja on lisäksi mukana Amnestyn joulukeräyksessä.

”Uudenlainen joulu manifestoitui lähipiirissäni hienosti kun ystäväni Paavo Halonen, Antti Kauppinen ja Ulla Kokki tekivät tänä syksynä ilmestyvän Armas Aika -joulukirjan, missä lähdettiin liikkeelle siitä, että jouluun sopii kaikki, mitä itse rakastaa. Mielestäni se on todella hyvä filosofia!”

Aino Vennaa inspiroi kirjan maailma niin, että yhdestä sen leivosresepteistä – Pastel de Nata – syntyi hyvin epäjoulumainen joululaulu Natas e manteiga, joka kääntyy suomeksi ”kermaa ja voita”.

”Nämä ainekset ovat ainakin itselläni sydäntä lähellä loppuvuodesta. Kieleksi valikoitui portugali, koska se on Pastel de nata -leivoksen kotimaa ja osittain, koska en osaa puhua portugalia. Tämä oli meistä hauskaa, kun aloimme ideoimaan biisiä yhdessä Paavon ja Antin kanssa.”

”Sanotaan että nauratti huomattavasti vähemmän, kun aloitin ääntämisopiskelut kappaletta varten, mutta sitten ihastuin portugalin kieleen ihan täysin! Jotenkin tuntuu että se sopii hyvin minun tapaani laulaa.”

Yhtenä päivänä koitti se piste, että Venna nauhoitti kitaristin Joonatan Kotilan kanssa valmista biisiä.

”



Mietin portugalin ärriä sorautellessa ja loppuäänteitä naukuessa, että mitä ihmettä oikein tapahtui! Ohjaaja Reetta Aalto teki kappaleeseen vielä tavattoman hienon videon, ja kokonaisuus muodostui itselle lähes maagiseksi, koska niin monet asiat loksahtivat kohdalleen vaivattomasti.”

Venna miettii, että tuo biisi tuntuu sopii hyvin tapaansa laulaa. ”Toivon että jotain siitä siirtyy myös kuuntelijoille ja katsojille!”


Rauhansanomaa klassikon kautta

Aino Venna on tehnyt vaikuttavan, omankuuloisen version Katri Helenan tutuksi tekemästä kappaleesta Joulumaa. Hän oli vuosi sitten mukana Katriina Honkasen järjestämässä Vailla Vakinaista Asunto ry:n tukikonsertissa, ja versio syntyi omaa ohjelmistoa miettiessä.

”Kappaleen teksti puhutteli minua silloin uudella tavalla, vaikka Joulumaa on pitkään kuulunut omiin suosikkeihin. Eritoten lapsena Katri Helena oli kovaakin kovempi sana c-kasettimaailmassa. Tänä syksynä teksti alkoi uudestaan kummitella takaraivossa, kun kaoottinen maailmantilanne toi siihen taas uuden kontekstin.”

Artisti tuumii tämän version melankolisuuden tuovan Juha Vainion hienoa sanoitusta hieman erilaiseen valoon, ja muuttaa laulun maailmaa raadollisemmaksi kuin alkuperäisteoksessa. ”Haluaisin ajatella, että kappaleessa on kuitenkin vielä jotain jäljellä alkuperäisen version toivosta.”

Joulumaa kuullaan Amnesty International Suomen osaston joulukeräystä varten tekemän joulukuun alussa julkaistavan videon taustalla. Kappaleen ja videon kautta on tarkoitus tuoda huomiota keräykselle, jonka tuotot menevät turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksia puolustavaan työhön.

”
Kun mietitään, että tällä hetkellä maailmanlaajuisesti 19,5 miljoonaa ihmistä on joutunut hakemaan turvaa ulkomailta, apua todella tarvitaan. Amnesty Internationalin pyrkimyksenä on turvata ihmisoikeudet maailmanlaajuisen yhteistoiminnan kautta jokaiselle heistä ja meistä. Minusta oli upea juttu, että Joulumaa löysi tiensä näin arvokkaaseen kampanjaan!”

Venna kertoo ymmärtävänsä hyvin sekä pelon että epävarmuuden aiheuttaman turhautumisen tunteen, mutta näiden purkautuminen aggressiona ja vihana on hänestä vaarallista. ”Niin kliseeltä kuin se tuntuukin, toivoisin ihmisille rauhaa sydämeen ja mieleen”, Venna painottaa ja jatkaa: ”Tämä on minun tapani koittaa levittää sitä sanomaa. Olen onnellinen, kun sain mahdollisuuden tehdä sen tällaisen klassikon kautta ja yhteistyössä Amnesty Internationalin kanssa.”

Joululauluihin oma jenga

Savoyssa joulukonsertissa 12. joulukkuuta Aino Venna yhtyeineen aikoo laittaa hyvällä tavalla ranttaliksi. Joululauluja kuullaan Schubertin Ave Mariasta Whamin Last Christmasiin, kotimaisia klassikoita unohtamatta.

Ensimmäinen puoliaika koostuu joululauluista, toinen taitelijan omista kappaleista. ”Muutamat joululauluista olemme sovittaneet pitkälti meidän näköisiksi, mutta itse olen niin puritaani tähän asiaan littyen, että suuri osa kappaleista on säilytetty alkuperäisessä muodossaan.”

Savoyn konsertilta Venna odottaa todella paljon. ”Meillä on todella hauska porukka lavalla ja kappaleiden harjoittelu on ollut nastaa. On kivaa löytää tuttuihin kappaleisiin joku uusi oma jenga, tai sitten huomata joitain yksityiskohtia tutuksi luulemistaan kappaleista.”

Taustatiimiä taitelija kehuu vuolaasti. ”Luottomiksaajamme Eppu Helle on puikoissa, valosuunnittelusta vastaa armoitettu Valo Virtanen ja puvustuksesta Nina Jatulin vaatemerkki Jatuli.”

Tämä on meidän ensimmäinen joulukonsertti ja alkuksi meinasi lähteä vähän lapasesta, mutta onneksi tulin järkiini melko pian. Ja vaikka tässä konsertissa en saanutkaan laskeutua vaijereiden avustuksella katosta siivet selässä, tähtään siihen että seuraavassa joulukonsertissa niin tapahtuu!”



Omannäköinen joulu

Aino Venna kertoo pitävänsä valtavasti joulukonserteista. ”Tosin kukaan ei enää halua lähteä kanssani varsinkaan kirkkokonsertteihin, koska kyynelehdin niissä yleensä enemmän kuin vuolaasti. Pillitän suorastaan.”

Vaikka Venna ei koskaan ole ollut erityisesti joulu-ihminen, vanhan liiton joululaulut toimivat hänelle lähes aina. ”Meidän joulukonsertista oli pakko jättää pois Varpunen jouluaamuna, koska saan biisistä laulettua yleensä vain Lumi on jo peittänyt… ennen kuin tunteet ottavat vallan!”

”Ystäväpiirini perinteisiin oon kuulunut varmaan kymmenen vuotta tavata jouluaattona sukujuhlien jälkeen ja kuunnella Cypress Hillin Black Sunday -albumia, samalla kun pelaamme Trivial Pursuitia, eli ehkä olen vähän enemmän ei-niin perinteisen joulun ystävä”, Venna kertoo. Hänen mielestään kaikki juhlapyhät kannattaakin tehdä oman näköisikseen.

© Teksti: Juha Säijälä / Kulttuurivihkot / Kuva: Jarkko Virtanen

Aino Venna: portugalin ärriä ja joulun tunnetta