Vuoden valkosipuli Suvi Auvinen vahvistuu vastustuksesta

Vuoden Valkosipuli, Suvi Auvinen. Kuva: Juha Säijälä.

Hiljaiseen ja hämärään Turun taideakatemiaan ohjaa sisään pieni ja päättäväinen nuori nainen, Suvi Auvinen. Yleensä hänen ympärillään ei ole näin hiljaista. Nukketeatteritaiteilijaksi Taideakatemialta valmistunut Auvinen on näkynyt julkisuudessa saaden useasti niin valtaväestön kuin –median takajaloilleen.

Turun lukuisat talonvaltaukset, Taideslummi -mielenilmaukset, alakulttuuripääkaupunkihanke, Luovan kaaoksen keskuskomissio ja viime vaalien aikainen antivaalikampanja ovat olleet monella tapaa Suvi Auvisen ansiota. Hän on myös antanut julkisuudessa näille äänen ja kasvot. Viime viikolla Auvinen palkittiin uurastuksestaan Vuoden valkosipuli –tunnustuksella.

– Sen jälkeen mitä kaikkea Turun Sanomat on kirjoittanut, on kiva saada tunnustustakin. Se antaa paljon voimaa siihen mitä tekee, kun tunnustetaan laajemminkin että tällä on ihan oikeasti jotain merkitystä. Vaikka ala- ja vastakulttuuri toisaalta elää ja ponnistaa siitä vastustuksesta, hän muistuttaa.

Suojaa voimatekijöitä

Hennon hieno nukketeatteri ja äänekäs kulttuuriradikalismi kulkevat kumpikin luontevasti Suvi Auvisen mukana. Nukketeatterin parissa työskentely on ollut hänelle selkeä valinta jo lapsesta lähtien. Hän kouluttautui yläasteelta päästyään lastenohjaajaksi Lahdessa ja päätyi sen jälkeen taideakatemialle, ensin opiskelemaan ja nyttemmin ohjelmasihteeriksi.

Taiteellisen opinnäytetyön Auvinen teki vuoden 2007 keväällä. Työ pohjautui Samuel Beckettin kirjoittamaan näytelmään. Tekniikkana hän käytti Venäjällä traditionaalista, mutta Euroopassa vähemmän käytettyä käsiteatteria.

– Tuon kevään jälkeen olemme kiertäneet esiintymässä paikkakunnilla Suomessa, Puolassa, Ranskassa ja useamman kerran Venäjällä.

Arte ry:n myöntämä Vuoden valkosipuli –tunnustus jaettiin nyt kolmatta kertaa. Tänä vuonna palkinnonsaajana oli kulttuuriaktivisti Auvinen. Arte myöntää palkinnon turkulaiselle, joka vaikuttaa ympäristöönsä tervehdyttävästi, vahvasti ja joka osaa myös ideoida ja katsella maailmaa kriittisesti. Yhdistys toivoo valkosipuliamuletin suojelevan sen saajaa yhteiskunnallisilta voimatekijöiltä.

Tila takaisin markkinavoimilta

Mikä pistää valtamaan taloja, antamaan poliisin kantaa ulos kerta toisensa jälkeen? Suvi Auvinen miettii tovin, mutta ei jää nytkään sanattomaksi. Syitä löytyy lukuisia.

– Valtaan taloja koska tarvitsen työtilaa. Valtaan taloja koska on tyhmää, että kaupunki voi pitää jotain kaupunkilaisten omaisuutta tyhjillään ja ilman käyttöä, kun niille selvästi olisi käyttöä. Valtaan taloja myös koska se on kivaa, hän pohdiskelee.

Intoa puhkuva Auvinen näkee talonvaltauksen myös hyvänä yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotona. Talonvaltaus kulkee rajamaastossa.

– Se on laitonta ja siinä on jo sen takia huomioarvo, mutta kukaan ei kuitenkaan pidä oikeana rikollisena minua. Haluamme ottaa kaupunkitilaa takaisin ihmisille markkinavoimilta. Haluamme, että olisi joku paikka missä ei tarvitsisi kuluttaa, Suvi Auvinen tähdentää.

Vuoden 2007 syksyllä Turussa kaupunginteatterin vierustalla koettiin kahdeksan päivän yhtäjaksoinen mielenosoitus. Puistoon nousi Taideslummi, kierrätysmateriaalista koottu kaikille avoin tila tehdä ja kokea kulttuuria. Taideslummi sai jatkoa viime vuoden elokuussa Puolalanpuistossa, taidemuseon naapurissa.

– Poliisille oli yllätys selvittäessämme, ettei mielensoituksille ole säädetty ajallista ylärajaa. Mielensosoitus oli mahdollinen ja laillinen, Auvinen myhäilee, tuttu virneen häivä kasvoillaan. Taideslummi muodostuikin risteyspaikaksi monelle eri vaatimukselle.

– Se oli samaa työtilataistelua kuin talonvaltauskin, mutta samalla myös mielenosoitus ja alakulttuuripääkaupunkitoimintaa. Haluamme tuoda kulttuuri-instituutioiden viereen näkyville sen, mitä ihmiset oikeasti Turussa tekevät.

– Olemme sanoneet, että jos kaupunki ei anna meille tiloja, rakennamme ne vaikka itse. Eihän slummi sovi taiteilijan työtilaksi, muttei myöskään ihmisen asuintilaksi. Olemme näin yrittäneet hakea perinteiseen mielenosoittamiseen uudenlaisia lähestymistapoja.

Suoraan demokratiaan

Syksyllä kunnallisvaalien aikaan Suvi Auvinen kehotti olemaan äänestämättä. Tästä kasvoi antivaalikampanja. Tavoitteena oli herätellä ihmisiä miettimään, onko äänestäminen tapa vaikuttaa.

– Katsoessani nyt Turun päätöksiä esimerkiksi kirjastojen lakkauttamisesta, todennäköisesti läpimenevästä Toriparkista ja valtakunnallisella tasolla Lex Nokiaa, kyseenalaistan sen kuinka hyvin edustuksellinen demokratia Suomessa toimii.

– En koe, että kerran neljässä vuodessa numeron paperiin raapustaminen on tarpeeksi poliittista aktiivisuutta, vaan toivoisin että jokainen tekisi joka hetki elämästään ja ympäristöstään parempaa itselleen.

Energia ja ideat Suvi Auvisella eivät lopu tähän. Luovan kaaoksen keskuskomitea, turkulaisten nuorten vapaamuotoinen ryhmä, on saanut häneltä aikansa sekin. Tavoitteena ryhmällä on ravistella ihmisiä, niiden totuttuja rutiineja ja elämisen malleja. Auvinen onkin nähty monena sunnuntaina tovereineen työntämässä kaupoissa pitkinä jonoina tyhjiä ostoskärryjä.

– Ihmiset menevät sunnuntaisin kirkkoihin hiljentymään. Me olemme menneet kulutuksen katedraaleihin hiljentymään ja kokeilemaan, miltä tuntuu olla kaupassa kuluttamatta ja ostamatta. Kauppiaat ovat usein soittaneet poliisit paikalle. On absurdia, että tässä maassa ei saa olla ostamatta mitään.

Muutos lähtee ihmisistä

Voi vain ihmetellä, miten Vuoden valkosipulilla riittää aikaa ja jaksamista tähän kaikkeen. Hän kuitenkin kertoo saavansa työstään paljon.

– Jos minussa on x-määrä energiaa ja jos johonkin sen käytän, niin sellasiin juttuihin mitkä ovat kivoja ja vaikuttavia.

Turku valmistautuu kulttuuripääkaupunkivuoteen sulkemalla lähikirjastoja, ajamalla Taideakatemian koulutusaloja alas, häätämällä taiteilijoita pois kaupungista. Lista kuulostaa loputtoman toivottomalta. Uskooko alakulttuuripääkaupunkihankeen tiedottaja Suvi Auvinen siihen, että Turusta tulisi jälleen jonain päivänä ihmislähtöinen ja välittävä?

– Aina sitä hiekkarantaa asfaltin alta on pakko etsiä. Ei mikään toimi, ellemme ole optimisteja. Turussa olisi niin paljon potentiaalia. En usko että muutos tulee virallista kautta. Uskon siihen, että kun on tarpeeksi ihmisiä, niin he voivat vaikuttaa päättävien elinten yli.

© Teksti: Juha Säijälä / Voima / Kuva: Juha Säijälä