Sarah Kiven peilattuja hetkiä

Sarah Kivi esiintymässä Flow-festivaalilla. "Aina kun ajattelen palestiinalaisia minua ottaa oikein kovaa sydämestä."  Kuva: Noora Ojala.

Helsinkiläinen Sarah Kivi on tällä hetkellä omistautunut musiikille. Hän päätti kesäkuussa opiskelunsa ja on sen jälkeen antanut itselleen vapautta tehdä kaikenlaista ”vähemmän vakavaa”.

Satunnaisia DJ-keikkoja ja live-ohjelman tuottamisia lukuunottamatta Sarah Kivi kertoo tarkoituksenaan olevan tehdä tulevana talvena niin paljon musiikkia kuin mahdollista.

Ennen tätä, lokakuun 8. päivä hän osallistuu yhdessä Jaakko Laitisen & Väärä Rahan, Joose Keskitalon, Obi Phrasen ja Iida Umpikujan kanssa Vasemmistonuorten järjestämään Palestine! Solidarity! -konserttiin Helsingin Gloriassa.

Artisti toivoo, että yleisössä olisi paljon väkeä osoittamassa solidaarisuuttaan. Hän haluaa taiteen keinoin antaa edes pienen tukensa Palestiinan kansalle.

– Lähdin mukaan sen enempää kyselemättä, koska aina kun ajattelen palestiinalaisia minua ottaa oikein kovaa sydämestä. Liian pitkään kestänyt konflikti on aiheuttanut sivullisille järjettömän paljon kärsimystä ja kenenkään ei pitäisi elää niin kuin he joutuvat elämään päivittäin, Kivi painottaa.

– En enää edes osaa toivoa muuta kuin inhimillisyyttä ja sopua mahdollisimman nopeasti.

Musiikki kulttuuriperintönä

Sarah Kivi on aina pitänyt laulamisesta. Varhaisimmat muistot hänellä lienevät ajoilta, jolloin siskonsa soitti kotona kappaletta Lähtevien laivojen satama ja nuori Kivi lauloi mukana.

– Pidän musiikkia itseilmaisun välineenä, kuten taidetta yleensäkin, sillä voidaan luoda tunnelma ja kertoa jotain. Jäsentää omia tuntemuksia, tai taiteen kokijan tuntemuksia. Musiikkia luodessa koen antavani oman panokseni yhteiseen kulttuuriperintöön, luulen, että moni muu taiteilija ajattelee samoin, Kivi uskoo.

Hän alkoi vasta yläasteella laulamaan enemmän tai vähemmän vakavasti harrastelijaryhmissä ja lukio-ikäisenä muusikonalulla oli jo oma proge-bändi.

– Ei ole yhtä tapaa tehdä mitään oikeastaan. Se riippuu hyvin pitkälti siitä, tuleeko ensin idea siitä mistä haluan laulaa, vai kuulenko ensin jonkun melodian päässäni.

Tunteet valjastettu sanoiksi

Muusikko säveltää ja sanoittaa yhteistyössä Niclas Kristianssonin kanssa. Sarah Kiven yhtye Non-Orchestra syntyi 2012-13 vaihteessa, kun he tarvitsivat soittajia levylle.
– Sitä ennen olimme duo, Sarah Kivi & Non Person eli Niclas Kristiansson. Oli luontevaa vähän kasvattaa bändiä, koska minulla on bänditaustaa ja haluttiin käyttää oikeita soittimia ja soittajia, Kivi kertoo.

Levyn julkaisun jälkeen kokoonpano on jatkuvasti muovaantunut.
– Nyt ollaan vihdoin löydetty oikeat soittajat, joiden kanssa on miellyttävä tehdä ja toteuttaa. Se on elävä kokoonpano, jonka keskiössä olemme.

Kiven kappaleet kertovat tarinaa.
– Ne ovat hetkiä sieltä täältä tai tunteita, jotka on valjastettu sanoiksi. Sanomaa ei ole alleviivattu, se muodostuu kuulijan peilatessa kappaleita omaan kokemuspohjaansa, hän kuvaa.

Kivi ei ole ajatellut musiikillista uraansa sen pidemmälle kuin että tahtoo tällä kokoonpanolla saada vielä ainakin yhden levyn tehtyä lähiaikoina ensimmäisen Kiveen kirjoitettu (2013) seuraksi.

– Tavoitteena olisi myös joskus vanhempana pystyä laulamaan Forough Farrokhzadin runoja itse tehtyihin taustoihin. Siihen on kuitenkin vielä matkaa ja kaikki mitä tapahtuu sitä ennen muhii vielä jossain sisällä.

© Teksti: Juha Säijälä / Kansan Uutiset / Kuva: Noora Ojala