Keski-ikäistyvä Työväen Musiikkitapahtuma elää ajassa

Kuvassa Valkeakoskella M.A. Numminen, Reijo Frank ja Kaj Chydenius, jotka olivat kaikki mukana historian ensimmäisessä Työväen Musiikkitapahtumassa vuonna 1972. Valkeakoskella juhlitaan ensi kesänä jo 44. kerran työväenmusiikin parissa.

Suunnitteluvaiheessa Työväen Musiikkitapahtumaa ajateltiin kierrättää ympäri Suomea, mutta Valkeakoskesta tuli tapahtuman kotipaikka, koska paikkakunnalla oli ja on edelleen vahva työväenliikkeen perinne. Lisäksi kunnasta löytyi paljon tahtoa ja intoa tapahtuman järjestämiseen.

”Lämmin, ajatteleva, iloinen”, määrittelee Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtajana vuodesta 1997 työskennellyt Marianne Haapoja. ”Tapahtuman takana on Työväen Musiikkitapahtuma -yhdistys. Festivaalin juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun asti.” Silloin Työväen Sivistysliiton Etelä-Hämeen piirijärjestössä alettiin toivoa työväenliikkeen opintotoiminnan kylkeen jotakin keveämpää aktiviteettia. ”Siksi TSL:n Etelä-Hämeen piirijärjestö perusti Työväen Musiikkitapahtuman. Ajan henki loi antoisan maaperän tapahtumalle, joka antoi esiintymismahdollisuuden monenlaisille kokoonpanoille”, Haapoja taustoittaa.

Työväen Musiikkitapahtuma ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka visio on tukea ja kehittää kansalaisten musiikki- ja kulttuuriharrastusta. Haapoja kertoo, että tapahtuman pohjana ovat työväenaatteen arvot, joista tärkeimpänä on kulttuurin ilon jakaminen aivan jokaiselle. ”Lisäksi mukana elää edelleen vahvana yhdessä tekemisen henki, jota upea talkooporukkamme rakentaa vuodesta toiseen. Merkittävänä tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää työväen kulttuuriperinnettä”.

Omaleimaisuus on säilynyt

Työväen Musiikkitapahtuma on kehittynyt alkuajoistaan nykyaikaiseksi festivaaliksi yhteiskunnan voimakkaassa muutoksessa ja yleisön odotusten muuttuessa. Alkuvuosina kaikki tehtiin harrastuspohjaisesti ja talkoohengellä: esiintyjätkin olivat enimmäkseen harrastajaryhmiä.

”Nykyään tekeminen on ammattimaisempaa, ja tapahtuma on kasvanut vuosien saatossa mittavaksi festivaaliksi, joka houkuttelee vuosittain noin 40 000 kävijää”, Marianne Haapoja iloitsee ja jatkaa, että tapahtuman omaleimaisuutta ei kuitenkaan ole kadotettu.

”Tapahtuman ohjelmistoon kuuluu nykyisin paitsi nimekkäitä tähtiartisteja ja mielenkiintoisia uutuuksia myös perinteisiä työväenmusiikin helmiä. Tästä esimerkkeinä ovat jokavuotiset Yöyhteislaulut sekä kesän 2015 festivaalilla järjestettävä Vuokko Hovatan ja Sinikka Sokan tähdittämä Toverit herätkää -konsertti.”

Enimmäkseen tapahtumassa käy työikäisiä aikuisia. ”Ohjelmistossamme on kuitenkin huomioitu myös lapset ja varttuneempikin väki, ja festivaalivieraiden ikäskaala ulottuukin lapsista eläkeläisiin.”

Työväen Musiikkitapahtumassa ammattiliitot ovat hyvin näkyvästi mukana. Haapojan mukaan ammattiliittojen mukanaolo on erittäin tärkeää sekä vanhojen työväen perinteiden vaalimiseksi että uuden työväen kulttuurin kehittämiseksi. ”Lisäksi liittojen mukanaolo on olennaista paitsi taloudellisesti myös ohjelman kannalta. Moni liitto tarjoaa jäsenilleen alennuksia festarirannekkeisiin tai saapuu esittelemään toimintaansa tapahtumatorille. Liitot tuovat meille ohjelmasisältöä ja jopa viettävät kesäpäiviään tapahtumassa.”

Tapahtuma on pohjimmiltaan kallellaan vasemmalle, ja Haapojan mukaan festivaali on kohtaamispaikka monille valtakunnan päättäjille ja poliitikoille. ”Lisäksi poliittiset järjestöt ovat meillä ehkä enemmän mukana kuin joillakin muilla festivaaleilla. He tapaavat toisiaan rennossa kesäfiiliksessä.”

Tilaa tulokkaille ja nuorille lupauksille

”Haluamme panostaa ohjelmistomme monipuolisuuteen, ja siksi valitsemme hyvin monenlaisia musiikkityylejä edustavia esiintyjiä. Näin jokaiselle festarikävijälle löytyy jotakin mieleistä”, Marianne Haapoja kertoo tapahtuman ohjelmapolitiikasta. ”Toisaalta ohjelmiston monipuolisuus myös edesauttaa sitä, että kävijämme kohtaisivat itselleen aivan uudenlaisia esiintyjiä ja musiikkigenrejä, mikä tekee heille festivaalielämyksestä rikkaamman. Nimiesiintyjien ohella haluamme myös nostaa esiin uusia tulokkaita ja tulevaisuuden lupauksia, joiden ura on vasta aluillaan.”

Haapoja kertoo, että he saavat todella paljon ohjelmatarjouksia ympäri maailman. ”On kiva huomata, että moni artisti todella haluaa tulla meille esiintymään.”

Työväenmusiikki on monipuolista

Mikä toiminnanjohtaja Marianne Haapojasta on tämän päivän työväenmusiikkia?

”Työväenmusiikki on juuri sitä, mitä työväki tykkää kuunnella. Työväen- ja rauhanlaulut sekä työväenmarssit ovat tärkeä osa työväenmusiikin historiaa, mutta nykyisin niitä täydentää hyvin monimuotoinen musiikki.”

Haapoja muistuttaa, että jatkumoa perinteisten työväenlaulujen päälle rakentavat esimerkiksi yhteiskunnalliset räppärit kuten Paleface ja Rauhatäti. ”Heillä on kriittinen asenne yhteiskunnan ilmiöitä kohtaan, ja he ovat ammentaneet työväenlaulukulttuurista ja tehneet siitä omannäköistään. Toista musiikkigenreä edustava Jarkko Martikainen on myös lyriikoissaan ottanut kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, ollen työntekijän ja pienen ihmisen puolella.”

Yksi mielenkiintoisimmista vuosista Haapojalle oli vuosi 2003, jolloin esiintymässä oli Juice Leskinen. ”Tutustuin silloin taiteilijaan, sillä vuoden aikana tapasin hänet monesti, kun suunnittelimme yhdessä konsertteja ja näyttelyitä. Kokemus oli todella mieleenpainuva ja hieno.”

Vuoden ympäri tapahtuman eteen työskentelee kahdesta neljään työntekijää, ja keväämmällä väkimäärä kasvaa noin kymmeneen henkeen. Festivaalin lisäksi yhdistys pyöritää kesällä myös Kirjaslammen tanssilavaa sekä järjestää Kirjazz-nimisen vauhdikkaan jazz-tapahtuman.

”Työväen Musiikkitapahtumaa edeltävinä viikkoina ja etenkin festivaalin aikana tekijöiden määrä kasvaa entisestään, ja yhteensä 200–250 talkoolaista tekee töitä eri vuorokaudenaikoina.”

© Teksti: Juha Säijälä / Kulttuurivihkot / Kuva: Kuva: Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman arkisto