Olohuoneen kotikeikoilta aloittanut artisti haaveilee esiintyvänsä kaikkia Euroopassa. Juuri toisen levynsä julkaissut Kaisa Korhonen, paremmin taiteilijanimellään Kaisa Vala tunnetuksi tullut, kertoo nimensä olevan vasemmistolaisten vanhempiensa viittaus taiteentekijä Kaisa Korhoseen.
Vala, 29, onkin seurannut kuulun kaimansa jalanjälkiä monin eri tavoin. Hänen vanhempansa myös herättivät nuoren Kaisan aikoinaan ajattelemaan, ettei rahallisesti ruhtinaallista elämää saisi hankkia muiden hyvinvoinnin kustannuksella.
– Tulostavoitteita asettavan yhteiskunnan pullistelu kielii auttamatta siitä, että osa kansasta voi hiljaa pahoin, hän muistuttaa.
Vala on opetellut muusikon elämäntapaa huomaamattaan koko ikänsä. Hän heitti lapsena ”keikkaa” olohuoneessa iltaisin istuttamalla vanhemmat sekä vieraat sohvalle yleisöksi – halusivatpa he sitä tai eivät.
– Olin kerran onnesta soikeana, kun sain mennä isän mukaan soundcheckiin Joensuun vanhaan Kerubiin iltapäivällä. Istuin baarin tiskillä ja ryystin pillillä muumilimppaa. Joka puolella oli nahkatakkisia punkkareita, ja siellä haisi sukkahiki. Olin myyty!
Musikaalisuus periytyy. Hänen isänsä on myös muusikko ja tuottaja, legendaarisessa Mana Manassa kitaraa soittanut Otra Romppanen.
Nykyajan siirtotyöläiset
Poliittisen laululiikkeen 1970-luvulla tunnetuksi tekemä Laulu siirtotyöläisestä on Kaisa Valalle tärkeä. Se tuo Valan mieleen nykypäivän, kun työtä ulkoistetaan, vaikka voitaisiin solmia kunnon työsuhteita suoraan työntekijöiden kanssa.
Esimerkkejä löytyy etenkin aloilta, joilla käytetään freelancereita. Valan omat kokemukset ovat käännösalalta, jolla hän osa-aikaisesti toimii.
– Tv-ohjelmien suomentajia pakotetaan toiminimellisiksi yksityisyrittäjiksi, jotka myyvät tismalleen samaa työsuoritusta aiempaa huomattavasti pienemmällä korvauksella alihankkijan kautta takaisin tv-kanaville. Tällainen välinpitämättömyys työntekijää kohtaan on häpeällistä. Siksi on tärkeää kuulua ammattiliittoon, joka voi puuttua asioihin.
Johtotähtenä riippumattomuus
Kaisa Valan ensimmäinen ep-levy, Ghost Waltz, julkaistiin vuonna 2007. Musiikki on vaihtoehtoista, englanninkielistä indie-poprockia. Piano on ollut hänelle aina ensisijainen soitin ja väline säveltämiseen.
– Olin jämähtänyt soittamaan ja laulamaan kotona kissalleni. Kissa kuunteli kiltisti, mutta luimisteli korvat kippurassa. Onneksi rohkaistuin, ja teimme yhteistyössä isäni kanssa soololevyn, joka otettiin hyvin vastaan.
Vala sanoittaa ja säveltää itse – ja myös näkee tämän hyvin tärkeänä. Lisäksi hän tuottaa levynsä omatoimisesti, sillä perinteiset levytyssopimukset näyttävät tulleen hänen mukaansa tiensä päähän.
– Ala vaikuttaa taantuneen, koska levy-yhtiöt välttelevät riskejä. Englanninkielellä laulaviin ei mielellään panosteta, koska suomenkielinen musiikki myy enemmän.
Surullisia esimerkkejä tästä on useita. Niinpä hän päätti lopulta julkaista levyn oman levymerkin kautta.
– Sain levylle jakelusopimuksen. Nyt koen olevani onnekas ja lähempänä kuulijoitani, kun musiikkini päätyy kauppoihin ilman välikäsiä ja taiteellista ylituottamista, Vala iloitsee.
Bändi Valan ympärille muotoutui vasta vuonna 2008, kun hän halusi alkaa kehittää suurempaa äänimaailmaa. Yhdessä soittaminen oli Valalle aluksi järkytys, sillä hän oli tottunut olemaan sooloartisti.
Elämän ja kuoleman rajatilat
Nyt marraskuussa julkaistu Kaisa Valan toinen levy, International Shaman, sai nimensä yksinkertaisesti siksi, että hän kokee olevansa kansainvälinen šamaani. Kaiken musiikin Vala mieltää ajasta ja paikasta riippumattomana, meidän yhteisenä omaisuutena.
– Levyni kantavana ajatuksena ovat elämän ja kuoleman rajatilat, joissa kuulen kappaleiden soivan. Sanoitukset käsittelevät tilanteita, joissa ihmiset voivat kokea kuoleman läheisyyden tai kaipuun. Melankolian lisäksi lähestyn aiheita myös itseironisesti sekä leikkisästikin myönteisellä otteella.
Suomessa Kaisa Valan musiikkilaji on vielä marginaalissa, joten hän haluaisi hakea pontta kansainvälisesti. Tavoitteina on julkaisusopimukset ja keikat muissa Euroopan maissa.
– Pitkäaikainen unelmani on ollut päästä esiintymään jonain päivänä Jools Holland Show’hun. Pidän pään pilvissä, mutta jalat maassa!
Tulevaisuuden varalle hänellä on myös toinen haave.
– Eläinten oikeudet ovat minulle tärkeitä. Toivottavasti keksin vielä tavan vaikuttaa niihin – vaikka musiikillisesti, Vala visioi, ja valloittavan määrätietoisesta hymystään päätellen näin myös tapahtuu.
© Teksti: Juha Säijälä / Kansan Uutiset / Kuva: Juha Säijälä