Kaveriporukan rento ote hurmaa

Jaakko Laitinen

Isoisä, musiikkimiehiä hänkin, sai nuoren Jaakko Laitisen laulamaan. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin hän laulaa työkseen, mutta ennen kaikkea omaksi ilokseen, suuressa suosiossa olevan Väärä Raha -yhtyeensä kanssa. Esiintymistahti on huima – tänä vuonna keikkapäiviä on kertynyt jo kuusikymmentä.

Jaakko Laitinen vietti parikymmentä ensimmäistä vuotta Rovaniemellä, matkasi puoleksi vuodeksi Unkariin ja sieltä takaisin Rovaniemelle. Helsingissä hän on asunut nyt nelisen vuotta.

– Rovaniemeläisyys, lappilaisuus on minulle tärkeä asia. Se on niin paljon vaikuttanut siihen, mitä olen, tai mitä koko Väärä Raha on, Laitinen toteaa.

Rovaniemeläisyys eroaa Laitisen mukaan helsinkiläisyydestä siinä, että pieneltä paikkakunnalta tulleena höpötellään vieraille ihmisille eikä ajankäyttö ole niin tehokasta.
– Siinä on rennompi meininki, ja vieraat ihmiset otetaan meininkeihin mukaan helpommin. Se on lappilaista kulttuuria myös. Parasta on avoimuus vieraita kohtaan ja rento, kiireetön ote elämään, hän miettii.

”Jaakollahan on tosi hyvä ääni”

Laulaja tajusi teini-iässä haluavansa muusikoksi, vaikka hän on aina tykännyt laulella itsekseenkin.
– Joskus 16-vuotiaana olimme kaverin vanhempien kyydissä ajamassa Järvenpäähän Puistobluesin Santanan keikalle, kuunneltiin autossa Rauli ”Badding” Somerjokea ja laulettiin mukana. Kaverin äiti totesi että ”hoho, Jaakollahan on tosi hyvä ääni”. Sain sellasen kehun ja siitä se sitten lähti, Jaakko Laitinen muistelee.

Ensin hän lauloi Rovaniemellä eri kapakoissa, häissä ja kissanristiäisissä ilman säestystä. Myöhemmin Laitinen sai mukaan kitaristin ja näin muusikon ura vähitellen eteni.
– Välissä oli sellainen bändi kuin Orkestar Business Class. Sitten perustin rovaniemeläisen kitaristin Antti Alatalon kanssa Balkan-coverbändin, johon liittyi pikkuhiljaa viulisti ja perkussiosoittaja ja nykyinen Väärän Rahan haitaristi Marko Roininen.

Laitinen teki kaiken aikaa pöytälaatikkoon biisejä ja mietti Roinisen kanssa, että myös niitä olisi mukava soittaa. Kun Orkestar hiipui, Marko muutti Helsinkiin ja Jaakko kotvan päästä perässä. Jaakko Laitinen & Väärä Raha perustettiin tämän jälkeen vuonna 2009. Alussa se oli selkeästi Laitisen oma juttu: hänen pöytälaatikkobiisejään.

Työtä, lempeä ja tuoreita vaikutteita

Väärä Raha kuvailee musiikkia Lapland-Balkan -iskelmäksi. Balkanilaisesta musiikista sointujansa ammentava Jaakko Laitinen innostui aikanaan löytäessään kirpputorilta slaavilaisvireisiä vinyylejä Rovaniemeltä.

– Musiikissamme helpoiten huomattavat pääelementit ovat varmasti balkanin mustalais- ja venäläinen musiikki. Ja tietty suomalainen iskelmä. Riippuu biisistä. Jotkut ovat selvää suomalaista swing-humppaa, joissain on oikein kiperät tahtilajit ja balkanilaiset melodiat.

Suomalaisia balkanilaisessa musiikissa Laitisen mukaan viehättää se, että kaikki tuore tuulahdus kiinnostaa. Ettei kaikki ole aina sitä samaa.
– Suomalainen kulttuuri ja musiikki on Venäjän kautta läpitunkemaa, ja tavallaan sama vaikute ulottuu Balkanillekin, se on siellä paljon sähäkämpää kuin Suomessa.
Sanoitukset laulaja tekee itse. Ne käsittelevät elämää, kuolemaa ja rakkautta, kaikissa muodoissa.

– Lempi on muodostunut keskeiseksi teemaksi varmaan siksi, että sitä ovat käsitelleet monet laulut, joita olen kuunnellut nuorena, ja jotka vieläkin askarruttavat. Sitä kautta pystyy käsittelemään muitakin teemoja, omistamisen halua ja luopumista, ja inhimillisen elämän monia puolia.
– Esimerkiksi vuosia sitten kävelin Rovaniemellä ja mietin saippuakupla-sanaa, että se rimmaa ruplan kanssa. Rupesin miettimään, millaisen biisin siitä voisi tehdä, hän kertoo.

Syntyi kappale, jossa lauletaan: ”Miksi joku liikaa saa, ei tyydy siihenkään, toinen nälkää, vilua joutuu sietämään. Mitä yhteistä on saippuakuplalla, eurolla, dollarilla, ruplalla? Ne ensin niin kauniina kimmeltää, mutta kun kosketat, ei mitään kätees jää”.

Ensimmäisen albumin kappaleesta Sivutie Laitinen kertoo anekdootin:
– Viime vuosituhannella Rovaniemellä oli paikka, minkä kaikki tiesivät, herrat ja narrit… Ensin sanottiin taksikuskille kotiosoite ja sitten että ”mennään Sivutien kautta”, ja sieltä Sivutieltä haettiin sitten pimeä pullo ja juhlat jatkuivat.

Jaakko Laitinen & Väärä Raha on noussut suureen suosioon nopeasti, keikkatahti on huimaa ja levyt tekevät kauppansa. Mistä tämä juontuu?
– Olemme keikkailleet paljon ja tehneet työtä, ja kun ryhdyimme tekemään näitä biisejä, ei meillä ollut käsitystä siitä, kuinka paljon ihmisiä tulee kiinnostamaan – tällaista musiikkia ei silloin Suomessa harrastettu. Kyllä maine on yllättänyt.

Uran tietynlaisena kohokohtana Laitinen pitää Kazakhstanin valtakunnallisen television Uudenvuoden gaalaa.
– Se oli aika kummallinen tilanne, hypittiin siellä Kazakhstanin perinneasut päällä. Päädyimme Kazakhstaniin Pietarissa heittämämme keikan kautta. Bäggärille tuli joku mies kysymään, että ”ootteko te soittanu televisiossa, kiinnostaisko?”.
Kiinnosti. Väärä Raha on keikkaillut myös Turkissa, Ukrainassa, Venäjällä, Baltian maissa, Saksassa ja Skandinaviassa.

Vihervasemmistolaisen tulevaisuus kirjastossa?

Jaakko Laitinen on valmistunut kirjastonhoitajaksi Oulun ammattikorkeasta. Hän on myös opiskellut pari vuotta eteläslaavilaisia kieliä ja tuon alueen kulttuuria yliopistolla Helsingissä.

– Ne piti jättää kesken, kun meni kaikki aika musiikkihommaan. On tosi vaikea sanoa, millaisia olemme kymmenen vuoden kuluttua, tai onko Väärä Raha silloin edes olemassa. Joskus tuntuu, että otan kirjastonhoitajakoulutukseni ja lähden Rovaniemelle kirjastonhoitajaksi.

Väärän Rahan sanoituksissa on vahva yhteiskunnallinen taustavire, rakkauden lisäksi. Mihin Laitinen sijoittaa itsensä poliittisella kentällä?

– Vasemmistoliiton paikkeille itseni poliittisesti sijoittaisin. Lemmenlaulujahan ne ovat suurin osa, mutta se, ettei elämänasenne niin omistamiseen ja maalliseen keskity, vaan siihen yhteyteen, yhteisöllisyyteen ja ihmisten kohtaamiseen.

Laitiselle yksi tärkeä ideologinen kysymys on vihreys ja sen myötä ympäristökysymykset.
– Ne ovat kaiken maapallolla olemassaolon pohja. Karmeaa katsottavaa täällä on myös hyvinvointivaltion murentaminen joka kulmalta.

– Perussuomalaiset ovat antaneet selkeästi niin rasistisia ja demokratian vastaisia kannanottoja, että demokraattisen yhteiskunnan pitäisi miettiä, pitääkö niitä ottaa keskusteluun mukaan lainkaan. Pitäisikö meidän ottaa Ruotsista mallia ja vain jättää ne ulkopuolelle? Mutta mediakin mieluummin mällää perussuomalaisten ja nuorkokoomuslaisten sekoiluilla kuin nostaa tärkeitä teemoja keskusteluun.
Laitinen on iloinen siitä, että kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki on siirtänyt huomiota katutason kulttuuriin.

– Ainahan sitä on kaikkea vailla, mutta olen tyytyväinen saamaani yhteiskunnan tukeen. Eikä katukulttuuri tarvitse kaikkia niitä isoja pytinkejä ja rahoja. Tarkoituskin on, että se syntyy ihmisten toiminnasta ja tuo meitä yhteen. Toki on kaikenlaista säädöstä ja virkamiestä hankaloittamassa ihmisten tekemistä, mutta nähdäkseni suunta tässäkin on parempaan.

Laitinen on harmissaan siitä, että kaupunkeja rakennetaan autojen ehdoilla, toriparkkeja ollaan kaivamassa kaikkialla Suomessa, isot rakennusfirmat jyräävät paikallishallinnoissa ja hävittävät kaikkea ei-kaupallista toimintaa.
– Tähän voisi joku panna stopin!, hän vinkkaa.

Turkkilaisia vaikutteita nykyteknologian keinoin

Syksyllä Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtyeeltä ilmestyy uusi levy. Se poikkeaa aiemmista levyistä niin, että platalla on enemmän turkkilaisia vaikutteita.

– Selvin ero varmaan on, että meillä on aiempaa enemmän kaikkia nykyteknologian keinoja käytössä ja aiempaa vähemmän low-fi -meininkiä. Yhtyeemme on myös kaveriporukka. Entinen kämppiskin ihmetteli, että miten me keikkaillaan yhdessä ja vapaa-aikanakin ollaan yhdessä. Mutta mukava porukka se on, viihdytään aina hyvin yhdessä!

© Teksti: Juha Säijälä / Kansan Uutiset / Kuva: Hanna Tyrväinen